20.07.2017

Ajatusjohtajuus, thought leadership, on kirjattu yhä useamman yrityksen strategiseksi tavoitteeksi. Mitä ajatusjohtajuus on ja miten se saavutetaan?

Ajatusjohtajuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö tai yritys (henkilönsä etunenässä) on omalla toiminnallaan ansainnut oman ydinosaamisalueensa auktoriteetin. Ajatusjohtajuus luo tilanteen, jossa kysyntää syntyy kuin itsekseen. Ajatusjohtaja välttää hintakeskustelut ja referenssitkin ovat kaikkien yleisesti tuntemia.

”#Ajatusjohtaja on omalla toiminnallaan ansainnut osaamisalueensa auktoriteetin.”Click To Tweet

Viisi askelta ajatusjohtajuuteen

Ajatusjohtajaksi ei tulla sattumalta, vaan se vaatii määrätietoista työtä. Sisältömarkkinointi vauhdittaa ajatusjohtajuuden synnyttämistä, mutta se ei yksin riitä. Ajatusjohtajaksi nousemiseen tarvitaan seuraavat askeleet:

  1. Strateginen päätös panostaa ajatusjohtajuuteen. Ajatusjohtajuus tarvitsee kasvot. On päätettävä, kuka tai ketkä ajatusjohtajuuden teemoista puhuvat. Sitoutumista ja ajankäyttöä tarvitaan kuitenkin kaikilta yrityksen tasoilta – sen voimakkaampi on viesti, mitä useampi sen puolesta puhuu. Yhteisen näkemyksen löytäminen, tavoitetilasta viestiminen sisäisesti ja ilmatilan haltuunotto vaativat ajatustyötä ja aikaa. Siksi ajatusjohtajuuteen panostaminen on aina strateginen valinta.
  2. Ydinosaamisalueiden tunnistaminen. Ajatusjohtaja ei puhu kaikesta kaikille, vaan ottaa aiheen omistajuuden tarkkaan rajatulta alueelta. Ilman selkeää ymmärrystä ja päätöstä omasta ydinosaamisalueesta ei ajatusjohtajuutta synny. Ajatusjohtajuus perustuu aina vahvaan substanssiin – siksi ydinosaamisalueen tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää.
  3. Näkemys. Jos näkemys puuttuu, hukkuu massaan. Siksi ajatusjohtajalla on aina selkeä näkemys siitä, mihin maailma on menossa. Ajatusjohtajan näkemys on perusteltu, yllättävä ja oivalluttava.
  4. Rohkeus. Ajatusjohtaja luo trendejä, tulkitsee toimialan ilmiöitä, ravistelee totuttuja toimintatapoja ja antaa näkemyksensä tulevaisuudesta. Ajatusjohtaja on valmis vastaamaan kyseenalaistuksiin, tulkitsemaan ja pitämään oman näkemyksensä. Tämä vaatii rohkeutta.
  5. Läsnäolo. Ajatusjohtajuus ei ole yksisuuntaista torveen toitottamista, vaan sen syntyminen vaatii aktiivista dialogia, avoimuutta ja rehellisyyttä. Ajatusjohtaja on helposti lähestyttävä ja luotettava. Ajatusjohtaja kertoo, kun on ollut väärässä ja osoittaa, että virheidenkin avulla voi kasvaa. Tällaisen läsnäolon myötä ajatusjohtaja kasvattaa ympärilleen teemasta kiinnostuneen joukkion.
”#Ajatusjohtaja luo trendejä, tulkitsee ilmiöitä, ravistelee toimintatapoja ja antaa näkemyksensä.”Click To Tweet

Lisää luettavaa aiheesta

Yli 15-sivuinen oppaamme Sisältömarkkinoinnin sanasto avaa sisältömarkkinoinnissa yleisesti käytettyä terminologiaa alkaen sisältöstrategiasta päättyen ajatusjohtajuuden kautta hakukoneoptimointiin. Tutustu oppaaseen!

Sisältöstrategian ajatusjohtajat, Differon kehitysjohtaja Kati Keronen ja toimitusjohtaja Katri Tanni, julkaisevat strategisen markkinoinnin tietokirjan syksyllä 2017. Kirjassa käsitellään laajasti myös ajatusjohtajuutta sekä teoriassa että konkreettisten case-esimerkkien kautta. Tilaa kirja!