19.11.2018

Sisältömarkkinointi on askel parempaan ja tehokkaampaan viestintään. Se auttaa löytämään yhteisen kielen liiketoiminnan eri yksiköiden välillä, kun palveluista, tuotteista ja arvolupauksista päätetään viestiä asiakaskeskeisesti. Syyskuussa 2018 Differo oli mukana Laurea AMK:n tutkimuksessa, jossa selvitettiin suomalaisyritysten liiketoiminnan kehittämisen haasteita.

Ennennäkemätön kokeilu

Laurea AMK selvitti syyskuussa 2018 järjestetyssä Business Design #Thesishack -tutkimusprojektissa, miten suomalaiset yritykset hyödyntävät liiketoimintamalleja innovoinnissa. Projektin lopputuloksena syntyi yhdeksän opinnäytetyötä. Kokeilu todisti, että korkeatasoisen opinnäytetyön tekeminen on mahdollista vain muutamassa viikossa.

– Differo Oy edesauttaa yritysten liiketoimintaprosessien muutoksia viestinnän, erityisesti sisältömarkkinoinnin keinoin. Juuri tästä syystä osallistuminen tähän opiskelijaprojektiin oli erityisen kiinnostavaa, alleviivaa Differon sisältöstrategi Iana Vesa, joka toimi työn toimeksiantajana ja opiskelijoiden mentorina.

– Business Design #ThesisHack -kokeilun ehdoton uutuusarvo on siinä, että samasta aiheesta valmistui useampi opinnäytetyö ennätyksellisen lyhyessä ajassa. Tällaista ei ole ennen tehty, sanoo Kati Tawast, joka ohjaa Laureassa palvelumuotoiluprojekteja ja on Business Design #ThesisHack -kokeilun järjestäjä.

Liiketoimintamallien hyödyntäminen innovoinnissa on vielä lapsenkengissä

Liiketoimintamalli, englanniksi business model, on hiljalleen noussut uudeksi tavaksi tarkastella ja kehittää yrityksen liiketoimintaa kokonaisvaltaisesti. Projektissa selvitettiin, miten suomalaiset yritykset ymmärtävät ja hyödyntävät liiketoimintamalleja innovoinnissa. Opiskelijat tarkastelivat ajankohtaista aihetta kolmesta eri näkökulmasta: ihmiset, prosessit ja tilat. Opiskelijoiden tekemät havainnot antoivat hälyttävän kuvan. Kehitystyötä tehdään, mutta usein pienimuotoisesti ja irrallaan koko liiketoiminnan kehittämisestä.

Tutkimusaineistona 30 yrityshaastattelua

Opiskelijat tekivät yhteensä liki 30 teemahaastattelua yhden viikon aikana. Haastateltavien yritysten joukossa oli pieniä, keskisuuria ja Suomen johtavia suuryrityksiä eri toimialoilta. Haastattelut tehtiin ryhmissä ja yksin. #ThesisHackin osallistujat saivat hyödyntää toistensa haastattelumateriaalia. Jokainen opiskelija hyödynsi omassa työssään keskimäärin seitsemää yrityshaastattelua. Opinnäytetyön tekijät perehtyivät lisäksi aihetta käsittelevään teoriakirjallisuuteen.

Yhteinen kieli ja prosessimallit puuttuvat

Projektissa saatu tutkimusmateriaali kertoo, että vaikka yrityksissä tehdään innovointia, toiminta on usein hajanaista, yksipuolista ja heikosti kommunikoitua. Opiskelijoiden havainnot kertovat aika-, raha- ja henkilöresurssipulasta, yhteisen kielen ja prosessimallien puuttumisesta. Useimmiten esiin tulleita haasteita oli kommunikointi-, ja viestintäongelmat, toimintakulttuuri, teknologia, projektiajattelu, ymmärrys designista ja liiketoiminnasta, kokonaiskuvan puute, työn arvon mittaaminen, systematisointi, yhteisymmärrys.

Innovointia toteutettiin hyvin erilaisin menetelmin jopa yritysten sisällä. Käynnissä olevat prosessit sisälsivät lähinnä palvelumuotoilun kehittämismenetelmiä ja työkaluja. Vain muutamassa haastattelussa oli tunnistettavissa prosesseja, joissa yhdistyisi palvelumuotoilu ja perinteinen liiketoiminta-ajattelu lukuineen. Selkeät, liiketoiminnan kehittämisen eri alueille ulottuvat prosessikuvaukset puuttuivat kaikista haastatelluista organisaatioista.

Design Sprintin 1. päivän ongelman määrittely tiimeissä

Design Sprintin 1. päivän ongelman määrittely tiimeissä

 

Liiketoimintamalli käsitteenä varsin tuntematon

Haastattelumateriaali osoitti, että kokonaisuutena liiketoimintamallien hyödyntäminen innovoinnissa on harvinaista tai ainakin rajoittuu tietyssä tehtävässä olevien työntekijöiden osaamiseen. Käsitteenä liiketoimintamalli tarkoitti eri ihmisille eri asioita. Osa haastatelluista ymmärsi sen laajemmin, osa taas näki sen pelkästään ansaintamallina.

Yrityksissä nähdään ylintä johtoa myöten suuri muutoksen tarve nykyisiin toimintamalleihin, mutta loppujen lopuksi tehdään hyvin vähän muutoksen aikaansaamiseksi. Ongelmana on perinteinen työskentelykulttuuri, jossa pelätään virheitä, eikä epäonnistumista katsota oppimiseksi. Suurin haaste innovointiprosessien onnistumisessa on ihminen heikkouksineen ja vahvuuksineen.

Viestintä on tärkeää, mutta aliarvostettua

Viestintä nähtiin useassa haastattelussa yhdeksi tärkeimmäksi keinoksi edistää innovointia, mutta samalla todettiin sen olevan ilmiselvän riittämätöntä. Kokonaiskuva puuttuu. Tieto saman organisaation sisällä meneillään olevista kehityshankkeista ja niiden vaikutuksesta koko yrityksen toimintaan ei kulje siiloviidakossa.

Ihmisten välinen viestintä ja sen suora yhteys yrityksen liiketoimintaan, sen kehittämiseen ja strategisiin tavoitteisiin on äärimmäisen tärkeää, mutta valitettavasti usein aliarvostettua.

Tekemisen huumassa tai aikapaineessa unohdetaan kertoa omalle henkilökunnalle niistä kiehtovista kehityshankkeista. Kerran intraan laitettu lyhyt tiedote tavoittaa vain osan lukijoista ja hautautuu saman tien piiloon. Ulkopuoliselle maailmalle ei haluta kertoa keskeneräisistä asioista. Varotaan lupaamasta liikoja ennen aikaa tai pelätään joutumista naurunalaiseksi. Joskus syystä, mutta useimmiten turhaan.

Uskalla viestiä jo kehitysvaiheessa

Nykymaailmassa omat hyvät tuotteet ja palvelut eivät menesty, jos asiakkaiden todellisia murheita ja toiveita ei tunneta. Yrityksen tulee pyrkiä sekä luomaan lisäarvoa asiakkaille että saamaan liikevoittoa itselleen. Tasapainoilla näiden kahden välillä ei ole helppoa.

Pitää uskaltaa kysyä asiakkaiden mielipiteitä kehitettävästä palvelusta tai tuotteesta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Silloin vältytään vaaralta kehittää jotain sellaista, mitä ei todellisuudessa kukaan tarvitse tai halua tai se on taloudellisesti kannattamatonta. Käyttäjätestauksen ja kyselyiden lisäksi sisältömarkkinointi digitaalisissa viestintäkanavissa, kuten omille verkkosivuille julkaistut blogit, sosiaalisen median postaukset, hakukonenäkyvyys, sähköinen uutiskirje ovat oivallisia keinoja levittää sanaa ja saada asiakkailta palautetta myös sisältöjen kautta.

Asiakkaat sisältöstrategian ytimessä

Me Differolla todistamme päivittäin yritysten halua muuttaa viestintätapoja asiakaskeskeisiksi. Sisältöstrategian ytimessä ovat yrityksen asiakkaat samoin kuin liiketoimintamallissakin. Hyvä sisältöstrategia perustuu aina yrityksen liiketoimintatavoitteisiin. Se toimii ikään kuin liimana yritysjohdon, markkinoinnin, myynnin, asiakaspalvelun ja tuotekehityksen välisessä yhteistyössä.

Innovoinnissa on elintärkeää osata viestiä kehitysideasta sekä tiimille ja johdolle että potentiaalisille asiakkaille. Uskomme, että kokeilukulttuurin yleistyessä yritykset rohkaistuvat kertomaan fiksusti vasta testausvaiheessa olevista asioista myös ulkomaailmalle ilman pelkoa, että kilpailija vie idean tai asiakkaat pettyvät.

Tutkimuksen hyötyjä

Laurean Business Design #ThesisHack oli ehdottomasti hyödyllinen ja onnistunut kokeilu. Tämä ainutlaatuinen opinnäytetyöprojekti on tuonut lisätietoa siitä, miten liiketoimintamalleja hyödynnetään innovoinnissa, mistä Suomessa on toistaiseksi suhteellisen vähän tutkimustietoa.

Business Design #ThesisHack toteutettiin kolmessa viikossa Design Sprint -työskentelymallia hyödyntäen. Sprinttiin osallistui tradenomi- ja restonomitutkinto-opiskelijoita. #ThesisHackin opinnäytetyöt on julkaistu Suomen ammattikorkeakoulujen avoimessa tietokannassa Theseuksessa 01.11.2018.

 

Lisätietoja:

Iana Vesa
sisältöstrategi ja palvelumuotoilija, Differo Oy
Iana.vesa@differo.fi, puh. 040 509 8832, www.differo.fi

Kati Tawast
Service Business, Laurea-ammattikorkeakoulu
kati.tawast@laurea.fi, puh. 050 598 8721